|
Jääkauden merkkejä
Mikkelipuiston maisemaan on jääkausi lyönyt voimakkaan leimansa. Kaihun harjuseutu on syntynyt jääkauden vetäytyessä Savilahden alueelta. Sama harjujakso ulottuu Porrassalmelta kaupungin keskustan kautta Kalevankankaalle.
Asutusta kivikaudelta alkaen
Kenkäveronniemen lämpimiä, viljavia maita on asuttu ilmeisesti kivikaudelta alkaen. Kenkäveronniemellä ja Aitosaaressa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat antaneet viitteitä rautakautisesta asutuksesta alueella. Kenkäveronniemen muinaisen saaren alue onkin muinaismuistolain rauhoittama. Sieltä saatetaan jatkotutkimuksissa löytää ennestään tuntemattomia kohteita, kuten esihistoriallinen ruumiskalmisto.
Vakinainen asutus alueella syntyi 800-1000 jKr. Kenkäveron läheltä Kattilanlahdesta otettu siitepölynäyte kertoo ensimmäisistä viljapölyistä jo 1120-luvulla. Näytteen mukaan jatkuva maanviljely on alkanut 1280-luvulla. Kenkäveronniemessä on ollut pappila ajoittain jo 1400-luvun puolivälistä ja pysyvästi 1500-luvulta lähtien.
Pususilta, hyppyrimäki ja uimaranta
Kaihunharjun ja Kaijanniemen alue on pitkään ollut erittäin suosittua virkistysaluetta, joka on tarjonnut monia mahdollisuuksia liikuntaan ja vapaa-ajan viettoon.
Kaupungin romanttisimmaksi paikaksi kutsuttu Kaihunharju on houkutellut mikkeliläisiä romanttisiin kohtaamisiin läpi vuosikymmenten. Monet huviretket ja iltakävelyt ovat suuntautuneet harjuille vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen ajan. Tiedetään marsalkka Mannerheiminkin ratsastelleen Kaihun maastossa jatkosodan alkuvuosina. Kaihunharjun ja Kaijanniemen välinen silta on ollut rakastavaisten pusupaikkana rakennusvuodestaan 1933 lähtien ja useista korjauksista huolimatta sillan taika on saatu säilymään tähän päivään saakka.
"Pususilta"
Kaihunlahden jäällä on järjestetty monet talviset kilpa-ajot, ensin hevosilla, sitten moottoripyörillä ja myöhemmin autoilla. Ravit lopetettiin 1960-luvun puolivälissä ja jääratakisat 1970-luvulla.
Eräs alueen suurista yleisömenestyksistä oli aikanaan mäkihyppy. Ruutikellarinmäelle vuonna 1934 rakennetusta mäestä saattoi liitää jopa 40 metrin hypyn. Samoihin aikoihin alueelle saatiin myös latuja murtomaahiihtoon.
Tanssilava alueella on ollut jo 1940-luvulta lähtien. Aluksi lava sijaitsi Melapirtillä, sitten Kaijanniemessä ja nykyään Hiihtomäellä.
Uimalaitos Kaijanniemessä on toiminut vuodesta 1939 lähtien. Tällöin ranta hiekoitettiin sekä rakennettiin uimalaiturit, pukukopit ja kioski.
Kaupunginpuutarha Ylä-Pursialassa
Kaupunginpuutarha aloitti toimintansa Ylä-Pursialassa 1930-luvun alussa. Puutarhan alkuperäinen tehtävä oli osallistua kaupungin elintarvikehuoltoon, joten pelloilla kasvatettiin porkkanaa, punajuurta, perunaa, lanttua ja kaalia muun muassa koulujen ruokailuja varten. Alueella oli viljelyssä myös monia marjapensaita herukoista vadelmaan jo varhaisessa vaiheessa. Ravinnoksi viljeltävien kasvien ohella kaupunginpuutarhalla kasvatettiin myös monenlaisia koristekasveja. Taimistoalue sijaitsi rakennusryhmän pohjoispuoleisilla peltoalueilla. Täällä kasvatettiin kaupungin puistoihin tulevat puut, pensaat, perennat ja kesäkukat. Kaupunginpuutarha siirrettiin Moisioon vuonna 1992, jolloin myös lasiset kasvihuoneet purettiin.
|
