| Mikkelipuistoyhdistys ry:n säännöt |
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Mikkelipuistoyhdistys ry ja sen kotipaikka on Mikkeli.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Mikkelipuistoyhdistyksen tarkoituksena on
- Lisätä piha- ja puistokulttuurin arvostusta ja tunnettavuutta ihmisten ja yhteisöjen keskuudessa.
- Luoda ihmisille esteettinen ja laadukas puistokokonaisuus, joka lisää hyvinvointia ja tietoutta ympäristöstä.
- Laajentaa ja syventää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta yleisesti ja paikallisesti.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Mikkelipuistoyhdistys
- Ylläpitää Mikkelipuisto-nimistä puistoa ja vastaa sen kokonaisohjauksesta ja -kehittämisestä kiinnostavana piha- ja puistokulttuurikohteena.
- Tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja.
- Harjoittaa tiedotusta ja julkaisutoimintaa.
- Järjestää tarkoituksensa toteuttamiseksi alan neuvontaa, koulutusta, näyttelyitä, retkiä, muita vastaavia tapahtumia ja tilaisuuksia.
- Liittyy tarpeellisiin järjestöihin ja soveltaa piha- ja puistokulttuurin kehitystä toiminnassaan.
Toimintansa tukemiseksi Mikkelipuistoyhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustusta EU:lta, valtiolta ja kunnilta sekä muilta yhteisöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna saatuaan asianmukaisen luvan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Mikkelipuistoyhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota eikä sen toiminta muutenkaan saa muodostua laadultaan pääasiallisesti taloudelliseksi. Mikkelipuistoyhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
3. Jäsenet
Mikkelipuistoyhdistys ry:n varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksenja joka vuokraa oman osaston tai tilaa yhdistyksen ylläpitämästä puistosta.
Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet, yhteisöjäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. Liittymis- ja jäsenmaksu
Erillistä liittymismaksua ei peritä.
Varsinaisilta jäseniltä,yhteisöjäseniltä ja kannatusjäseniltä peritään vuotuinen jäsenmaksu. Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenelläon oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Varsinainen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hänellä ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta yhdistyksen puiston alueen vuokraamisesta.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10)muutavarsinaista jäsentä sekä 5-10 varsinaisten jäsenten henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen jäsenetpyritään valitsemaan siten, että hallituksessa on edustettuna ainakin Mikkelin kaupunki jaProAgria Etelä-Savo ry.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen hallitus päättää yhdistyksen toimihenkilöiden valinnasta ja erottamisesta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistäänkaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, yhteisöjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaissa tai säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
- päätetään kokouspalkkioista
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä hallitusten jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet
- valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Valitun tilintarkistajan tai toisen valituista tilintarkistajista ja hänen varamiehensä tulee olla KHT tai HTM.
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kokouskutsun lähettämistä, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
