• Tiedon tarha

    Helsingin Yliopisto esittäytyy ihastuttavalla tavalla


Tiedon tarhaksi nimetyllä Helsingin yliopiston osastolla kasvaa uusia ja perinteisiä, niin syötäväksi kuin silmäniloksi kelpaavia viljelykasveja, jotka edustavat tiedon hedelmiä tai välineitä uuden tiedon tuottamiseen. Tiedon tarha kuvastaa yliopiston roolia edelläkävijänä, suunnannäyttäjänä ja toisaalta kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Mallipuutarhaosaston suunnittelussa lähtökohtana oli maa-alueen säilyttäminen osana ravintoketjua ja eliöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Puutarhan luonnonaineksista rakennettu vesiaihe muistuttaa pientenkin vesiympäristöjen merkityksestä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävänä voimana. Kaikki Tiedon tarhan puurakenteet on tehty lämpökäsitellystä männystä.


Osaston itäkulmauksen yrttiraidoissa kasvaa monivuotisia, mausteina tai rohdoksina käytettyjä kasveja. Voimakkaan ryydintuoksuista, lampaiden rakastamaa siankärsämöä on käytetty kauan yleisrohtona, joka puhdistaa verta, vahvistaa vatsaa ja parantaa haavoja. Tutkimukset ovatkin osoittaneet siankärsämön sisältävän useita tulehduksia estäviä ainesosia. Rohtopähkämöä arvostettiin erityisesti pään alueen vaivoihin tehoavana lääkekasvina jo antiikin Kreikassa. Aromaattista, Keski-Euroopan vuoristoista kotoisin olevaa karhunjuurta on käytetty maustevihanneksena, ja mausteyrtteihin kuuluvat iisoppi ja mäkimeiramikin. Kaikki kolme sopivat kukkatarhan koristeiksi ja ovat myös mettä keräävien hyönteisten suosikkeja. Lapissa luonnonvaraisena kasvava ruusujuuri on saanut nimensä halkaistun juurakkonsa ruusuntuoksusta. Ruusujuuri on yleiskuntoa kohottava rohdos, jonka terveysvaikutuksia tutkitaan parhaillaankin.


Vesiaihetta kehystävät keltakurjenmiekka, röyhyvihvilä, ranta-alpi ja rantakukka, kaikki Suomessa luonnonvaraisia kosteikkokasveja. Taimet ovat peräisin Vihdin Nummelasta, missä toteutetaan kosteikkorakentamisen tutkimushanketta (http://www.helsinki.fi/taajamakeitaat/). Kosteikkokasvien taustalle on kylvetty yksivuotista keltalupiinia, jota viljellään rehuksi ja vihantalannoituskasvina.
Osaston etualalla on kuusi kahden neliömetrin ”koeruutua”, joissa kasvaa puna-apilaa, perunaa, ketokasveja sekä öljypellavaa. Kahdessa keskimmäisessä koeruudussa rönsyilee ahomansikka. Tiedon tarhaan on istutettu kotimaisia punamarjaisia ja Havaijilta kotoisin olevia valkomarjaisia ahomansikoita sekä näitä risteyttämällä saatuja välimuotoja, joiden marjat saattavat olla kumpaa tahansa väriä. Havaijilaismansikka kukkii ja marjoo kaiken kesää, ja tämä ominaisuus on siirtynyt myös osaan risteymätaimista. Ahomansikkaa käytetään koekasvina kukinnan säätelyä koskevissa tutkimuksissa Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella.


Tiedon tarhan länsipäätyyn on kylvetty tattariniitty, ja sen laidoille auringonkukkaa. Heinä-elokuussa vaaleanpunertavana kukkiva tattari on vanha, alkujaan vain itäisen Suomen pelloilla viljelty kasvi. Tattarin etuihin kuuluu, että se sopii ravinnoksi vilja-allergiasta kärsiville ja keliakiapotilaille ja on lisäksi erinomainen hunajakasvi. Maatiainen ry. on nimennyt tattarin vuoden 2014 maatiaiskasviksi.
Osaston taustalla kasvaa viisi perhepuuta. Kunkin puun runkona on tavallinen kotipihlaja, jonka sivuoksiin on liitetty varttamalla eri pihlajalajeja sekä päärynä-, omena- ja ruusukvittenilajikkeita. Varttaminen tehtiin toukokuussa 2013, ja taimet tuotiin Tiedon tarhaan kesäkuussa 2013. Ensimmäisen talven jälkeen on nähtävissä, että osa varteoksista on kuollut. Kotipihlajaan ovat kasvaneet parhaiten kiinni muut pihlajalajit. Myös päärynävartteista monet ovat onnistuneet, mutta tarhaomenista ja ruusukvitteneistä on jäljellä vain muutama varteoksa. Kaikki Tiedon tarhan puut ovat kuitenkin monilajisia ja parhaassa puussa kasvaa seitsemän eri pihlajalajia ja -lajiketta.


Hyönteisten hyvinvoinnilla on suuri merkitys luonnon ravintoketjuille. Tiedon tarhassa on esillä muutamia hyönteishotellien malleja, perhosbaari ja lepakonpönttö, jollaisia olisi hyödyllistä saada vaikka joka pihalle. Hyötyhyönteisten elinolojen parantaminen ja myrkytön tuholaistorjunta kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-isnstituutissa meneillään olevan Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hankkeen tavoitteisiin. Suurimman hyönteishotellin sammalkattoon on käytetty kotimaista hietikkotierasammalta. Sen japanilaisen sukulaislajin, Sunagoke-sammalen, taudinaiheuttajia on tutkittu Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella. Japanissa Sunagoke-sammalta kasvatetaan verkkopohjaisilla kehikoilla teollisessa mittakaavassa ja käytetään rakennusten viheriöinnissä. Toisinaan sammalpaneeleissa ilmenee sienitautien aiheuttamia ruskeita laikkuja. Taudinaiheuttajasienten tutkimus on tuonut uutta tietoa myös viljelykasveilla esiintyvien kasvitautien tarttumisesta ja leviämisestä.


Kasviluettelo:

Siankärsämö (Achillea millefolium ’Alba’)
Mäkimeirami (Origanum vulgare)
Karhunjuuri (Meum athamanticum)
Iisoppi (Hyssopus officinalis)
Ruusujuuri (Rhodiola rosea)
Rohtopähkämö (Stachys officinalis)
Röyhyvihvilä (Juncus effusus)
Rantakukka (Lythrum salicaria)
Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)
Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)
Keltalupiini (Lupinus luteus)
Puna-apila (Trifolium pratense ‘Bjursele’)
Peruna (Solanum tuberosum ‘Opera’ ja ‘Desiree’)
Ahomansikka (Fragaria vesca)
Öljypellava (Linum usitatissimum ‘Laser’)
Tattari (Fagopyrum esculentum, Keskisen kanta)
Isoauringonkukka (Helianthus annuus)
Kissankello (Campanula rotundifolia)
Hietaneilikka (Dianthus arenarius)
Sikoangervo (Filipendula vulgaris)
Lampaannata (Festuca ovina)
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum)
Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides)
Hietikkotierasammal (Racomitrium canescens)

Perhepuut:
Kotipihlaja (Sorbus aucuparia)
Etelänpihlaja (Sorbus torminalis)
Japaninpihlaja (Sorbus commixta)
Tulijapaninpihlaja (Sorbus commixta ‘Embley’)
Suomenpihlaja (Sorbus hybrida)
Sulohelmipihlaja (Sorbus prattii)
Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia)
Saksanpihlaja (Sorbus aria ‘Gigantea’)
Sorbus ‘Harry Smith’
Päärynä (Pyrus communis ‘Elokuun Päärynä’, ‘Karmla’,
‘Lutsu Voipirn’ ja ‘Kustavi’)
Tarhaomena (Malus domestica ‘Samo’)
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica ‘Cido’)

Tiedon tarha
Helsingin yliopiston mallipuutarhaosasto Mikkelipuistossa
Suunnittelu ja toteutus: Outi Salminen, metsätieteiden laitos & Leena Lindén ja Matti Salovaara, maataloustieteiden laitos & Birgitta Partanen ja Anne Piirainen, Ruralia-instituutti


Mukana olevat yritykset

Helsingin Yliopisto on yksi maailman parhaita monitieteisiä tutkimusyliopistoja. Yliopiston korkeatasoinen tutkimus luo uutta tietoa, jolla koulutetaan eri aloille monipuolisia asiantuntijoita ja jota hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Lähes 4 000 tutkijan ja opettajan yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja 17 muulla paikkakunnalla. Opiskelijoita on 35 000, minkä lisäksi 30 000 osallistuu aikuiskoulutukseen. Vuonna 1640 perustettu Helsingin Yliopisto haluaa jatkossa lujittaa asemansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa ja toimia aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.